Leivonmäen Kalastuskunta

Leivonmäen Kalastuskunta istuttaa pääasiassa siikaa ja kuhaa. Kalakantoja on istutettu Salmelan kanavan länsipuolelle ja itäpuolelle. Kalastuskunnan alueelle on istutettu myös rapuja, mutta rapukanta ei ole lähtenyt kasvuun. Kantaa on tutkittu on koeravustuksilla. Rutajärvessä ei ole ollut aikaisemmin luontaista kuhakantaa. Kuhan istutukset alkoivat vuonna 1992 ja istutuksia on täydennetty joka vuosi. Tällä hetkellä kuhan suurin koko on jo yli kolme kiloa. Rutajärveen istutettu siikä on nykyisin järvisiikaa. Siika kantaa on pidetty yllä useita kymmeniä vuosia. Järvisiialle on ominaista, että se käy kiinni myös vieheeseen. Järvisiika kasvaa tavallista siikaa nopeammin.

Kalastuskunta toivoo, että kuhaa kalastettaisiin yli 50 mm verkoilla ja siikaa yli 40 mm verkoilla.

Hoitokalastus

Vuonna 2001 Leivonmäen Kalastuskunta aloitti hoitokalastuksen hankkimalla avorysän eli paunetin. Hoitokalastuksella pyritään vaikuttamaan Rutajärven veden laatuun. Kalojen biomassaan sitoutuu yllättävän paljon ravinteita: järvissä veden fosforista yli puolet voi olla kaloissa. Kalansaaliin mukana poistuu siksi myös merkittävä määriä ravinteita kuten fosforia ja typpeä. Kalojen vaikutukset välittyvät myös ravintoverkossa eläinplanktonin kautta. Eläinplanktonin suuret vesikirput ovat tehokkaita levänsyöjiä ja pystyvät runsaina esiintyessään pitämään kasviplanktonin kurissa ja veden kirkkaana. Jos planktonia syöviä kaloja on paljon, käy eläinplanktonin määrä vähiin. Tämä johtaa levien määrän kasvuun.

Vuonna 2001 hoitokalastettiin Rutajärvestä 2500 kg särkiä, salakoita ja pieniä ahvenia. Vuonna 2002 saalismäärä pysyi samassa. 2003 hoitokalastus ei onnistunut toivottavalla tavalla, koska rysien kyllästysaine ei kuivunut tarpeeksi nopeasti. Tästä syystä myöhästyimme sären kudusta. Saalis jäi odotettua pienemmäksi ollen reilut 1500 kg.

Viihtyisä Rutajärvihankkeen rahoituksella kalastuskunta hankki lautan moottorilla ja trailerilla helpottamaan hoitokalasastuksen järjestämistä. Lautalla hoidetaan myös kalastusalueen nuotipaikat kuntoon (3 kpl), niitetään heinikot ja ylläpidetään syöttölavat.

Paunetilla kalastaminen suoritetaan talkootyönä.

Kalaston rakenteen tervehdyttäminen vähentää järven sisäistä kuormitusta, joka edesauttaa veden laadun paranemista. Tärkeä on myös muistaa vähentää järveen tulevan ulkoisen kuormituksen määrää, joka lisää järven tuotantoa!

Kaislikoiden niittäminen


Tulevan kesän Viihdy Rutajärvellä hankkeeseen liittyy kaislojen niittäminen. 2004 kesällä rakennetaan		Rutajärven lahtiin sorsan syöttölavoja joihin tullaan niittämään väylät.
Niittoa tehdään myös yksityisille rannoille sen asukkaan niin pyytäessä. Niittopalvelun voi tilata hoitokunnan puheenjohtajalta. Rantojen niittäminen ei maksa mitään rannan omistajalle!

Talkootyöt

Vuoden 2004 Viihdy Rutajärvellä hanke lisää osakaskunnan talkootyövoiman tarvetta. Hanke pitää sisällään sorsalavojen pystytystä, heinien niittoa ja keräämistä, venevajan rakentamista sekä Salmelan kanavan kunnostusta.

Ota yhteyttä puheenjohtajaan ja tule tekemään kanssamme Viihtyisää Rutajärveä!

Kuvat: Kuvan kaltaisia sorsien syöttölavoja on rakennettu talkoovoimin Salmelan kanavan ala- ja
yläjuoksulle, Röykkälahteen ja Onnelan joen suulle. Ensimmäinen kuva on talkoovoimin syntyvän venetalaksen rakennuspaikka.

Kuvat: Keväällä 2004 aloitimme venevajan rakentamisen talkootyönä. Vaja valmistui elokuussa hyvissä ajoin ennen pakkasia.

Kuvia venevalkamasta, jonka Kalastuskunta rakensi Viihtyisä Rutajärvi hankkeen rahoituksella Leivonmäen Rutajärvelle haapalahteen.